Kirjoittajasta

Blogin kirjoittaja on 29-vuotias päätoiminen tyhjäntoimittaja, sivutoiminen opiskelija Pohjanlahden harmaasta helmestä, Oulusta.

Julkaistu on elokuu 27, 2008 at 12:33 ip Kommentit (2)

Tämän artikkelin paluuviiteosoite on: http://maresnest.wordpress.com/about/trackback/

Tämän artikkelin kommentit RSS-virtana.

2 kommenttia Leave a comment.

  1. Oodi duunarille

    Ken kerran on maistanut
    duunarin kullia,
    hän runoilijaa ei enää huoli,
    ei kuvantekijää, kynänpyörittäjää,
    herkkäsormista näppäilijää.
    Muusikon saattaisi vielä niellä,
    kitaran rämpyttäjän,
    mutta hiljaista lahdella soutajaa ei enää milloinkaan.

    Oi, vain duunari tietää
    miten lihakset paisuu.
    Hänessä on uhoa ja voimaa,
    taukoja ja hengästystä.
    Oikea mies nojaa lapion varteen, painaa maahan taas, tuhat kertaa kunnes työ on valmis,
    viilta kiiltävä ja kaunis.

    Känsäisen kouran
    hellä hetki,
    karkea duunarin laulu,
    duurissa ja mollissa,
    sitä vain haluaa yhä uudelleen.
    Kitaran rämpyttäjäkin käy,
    jos miehellä vain
    on duunarin kulli.

    Tässä tämä runo kokoknaisuudessaan. Kiva kun huomasit!
    Helena

  2. Kas, noinhan se menikin. Kiitos!


Leave a Comment